Urasuunnitelmia- vaihto tervedenhuoltoalalta kaupalliselle alalle
Edellisessä blogitekstissä kerroinkin saaneeni opiskelupaikan ja aloitan muutaman viikon päästä tradenomiopinnot. Kahdeksan vuotta sitten pompin kotonani tasajalkaa ja rutistin onnellisena vatsaani vasten hyväksymiskirjettä, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi opiskelemaan haluamaani terveysalaa Savonia-ammattikorkeakouluun. En tuntenut ketään kyseisestä ammattia työkseen tekevää, mutta lähihoitajaopintojen jälkeen minulla oli vahva tunne, että haluan jatkaa terveydenhuoltoalalla. Lähihoitajana työskennellessäni en missään vaiheessa löytänyt sitä omaa intohimoani työskennellä esimerkiksi päiväkodissa, palvelutalossa tai sairaalassa. Ihmisten kanssa työskentely oli kuitenkin se mistä pidin. Ja vaikka vuorotyöstä ja pyhäpäivinä työssäolosta saa ihan mukavan rahallisen korvauksen arvostan kuitenkin enemmän säännöllistä rytmiä ja läheisten kanssa yhdessä vietettyä aikaa. Niinpä etsin terveysalalta ammatteja, joissa voisi työskennellä itsenäisesti eri ikäisten ihmisten parissa ja työtä tehtäisiin ainakin pääosin arkipäivisin. Ja löytyihän sieltä korkeakoulujen sivuilta muutama vaihtoehto, joita aloin tutkia tarkemmin. Lopulta olin varma, että olin löytänyt sen ammatin, jossa haluan työskennellä! Työnkuva kuulosti monipuoliselta ja haastavalta ja kaikki tulevalle ammatille asettamani kriteerit täyttyivät. Ja sitten vajaa kuukausi pääsykokeiden jälkeen unelmani täyttyi ja sain opiskelupaikan jota niin toivoin!
Opiskeluaikana motivaationi oli korkealla. Anatomia ja erilaisten yleissairauksien opiskelu oli mielestäni todella mielenkiintoista. Käsillä tekeminen oli myös mielekästä, koska oman työnsä tuloksen näki heti. Harjoittelut olivat melko lyhyitä n. viiden viikon mittaisia ja niiden aikana oppi paljon uutta eikä ehtinyt kyllästyä.
Valmistumisen jälkeen pääsin heti oman alani töihin. Vieläpä samaan paikkaan, jossa olin aiemmin suorittanut yhden harjoittelun. Nopeasti työpäivät alkoivat kuitenkin toistaa samaa kaavaa ja suoritin samoja toimenpiteitä. Työelämässä en päässytkään tekemään kaikkia niitä asioita, joita koulussa olin harjoitellut vaan koin ammattikuntani työskentelyalan melko kapeaksi. Koulussa harjoittelimme esimerkiksi röntgenkuvien ottoa ja lausumista, mutta työelämässä nämä asiat hoitaa lääkäri. Kuukausien saatossa huomasin myös ettei ammatinvalintani fyysisesti ehkä ollutkaan se minulle paras mahdollinen. Minulla on skolioosi selässäni eikä jatkuva huonossa asennossa istuminen tee sille hyvää. Samoin hartiat ja niska ovat rasittuvat työpäivän aikana. Säännöllisestä liikunta ja kuntosaliharrastuksesta huolimatta ne ovat kroonisessa jumitustilassa. Mielelläni olisin toimintakykyinen vielä yli kolmekymppisenäkin. Suurin syy alanvaihdokselle kuitenkin varmasti on heikot etenemismahdollisuudet työuralla terveydenhuoltoalalla. Jos haluaisin tällä hetkellä siirtyä ylempiin tehtäviin, tarvitsisin korkeamman koulutuksen ja minun olisi opiskeltava lääkäriksi. Se kuitenkin kestäisi saman 5,5 vuotta kuin kenellä tahansa muullakin kansalaisella, vaikka koen että minulla on jo melko hyvä tietopohja alalta. Hoitohenkilökunnan esimieheksi olisin tosin pätevä nykyiselläkin koulutuksella, mutta hoitoalalla esimiehen palkkakehitys on melkoisen naurettava, usein vain 100-200 euroa korkeampi kuin henkilöstöllä. Ja lähiesimiestä ylemmäksi eteneminen on hyvin vaikeaa.
En toisaalta tiedä voidaanko varsinaisesti puhua alan vaihdoksesta, sillä haluaisin kyllä edelleen työskennellä jossakin terveysalan yrityksessä. En kuitenkaan hoitotyötä tehden vaan mieluisa titteli voisi olla esimerkiksi tiimivetäjä, henkilöstöjohtaja tai asiakaspäällikkö yrityksessä, joka myy terveyspalveluja. Yksi vaihtoehto voisi olla myös olla työskentely yritykselle, joka valmistaa tai markkinoi tuotteita/välineitä terveydenhuoltoalalle. Tai sitten voisin perustaa jonkin oman yrityksen tai auttaa pikkuveljeäni isäni yrityksen hoidossa. Tällä hetkellä eri suuntautumisvaihtoehdoista yrittäjyys onkin juuri se joka minua eniten kiinnostaa. Toki opintojen alettua mieli voi muuttua. Se onkin mielestäni kaupallisella alalla aivan mahtavaa, että työllistymisvaihtoehtoja on niin monia!
Vaikka tradenomeja valmistuukin vuosittain paljon, pidän kuitenkin omaa työllistymisnäkymääni hyvänä. Terveydenhuoltoalan työkokemuksesta on varmasti etua mikäli haluan työllistyä näitä palveluita tarjoavaan yritykseen. Joka tapauksessa nautin uuden opiskelusta suunnattomasti ja malttamattomana odotankin koulun alkua! Samalla haluan kannustaa muita, jotka ovat miettineet alanvaihdosta tai jatkokoulutusta toteuttamaan haaveitaan!
Opiskeluaikana motivaationi oli korkealla. Anatomia ja erilaisten yleissairauksien opiskelu oli mielestäni todella mielenkiintoista. Käsillä tekeminen oli myös mielekästä, koska oman työnsä tuloksen näki heti. Harjoittelut olivat melko lyhyitä n. viiden viikon mittaisia ja niiden aikana oppi paljon uutta eikä ehtinyt kyllästyä.
Valmistumisen jälkeen pääsin heti oman alani töihin. Vieläpä samaan paikkaan, jossa olin aiemmin suorittanut yhden harjoittelun. Nopeasti työpäivät alkoivat kuitenkin toistaa samaa kaavaa ja suoritin samoja toimenpiteitä. Työelämässä en päässytkään tekemään kaikkia niitä asioita, joita koulussa olin harjoitellut vaan koin ammattikuntani työskentelyalan melko kapeaksi. Koulussa harjoittelimme esimerkiksi röntgenkuvien ottoa ja lausumista, mutta työelämässä nämä asiat hoitaa lääkäri. Kuukausien saatossa huomasin myös ettei ammatinvalintani fyysisesti ehkä ollutkaan se minulle paras mahdollinen. Minulla on skolioosi selässäni eikä jatkuva huonossa asennossa istuminen tee sille hyvää. Samoin hartiat ja niska ovat rasittuvat työpäivän aikana. Säännöllisestä liikunta ja kuntosaliharrastuksesta huolimatta ne ovat kroonisessa jumitustilassa. Mielelläni olisin toimintakykyinen vielä yli kolmekymppisenäkin. Suurin syy alanvaihdokselle kuitenkin varmasti on heikot etenemismahdollisuudet työuralla terveydenhuoltoalalla. Jos haluaisin tällä hetkellä siirtyä ylempiin tehtäviin, tarvitsisin korkeamman koulutuksen ja minun olisi opiskeltava lääkäriksi. Se kuitenkin kestäisi saman 5,5 vuotta kuin kenellä tahansa muullakin kansalaisella, vaikka koen että minulla on jo melko hyvä tietopohja alalta. Hoitohenkilökunnan esimieheksi olisin tosin pätevä nykyiselläkin koulutuksella, mutta hoitoalalla esimiehen palkkakehitys on melkoisen naurettava, usein vain 100-200 euroa korkeampi kuin henkilöstöllä. Ja lähiesimiestä ylemmäksi eteneminen on hyvin vaikeaa.
En toisaalta tiedä voidaanko varsinaisesti puhua alan vaihdoksesta, sillä haluaisin kyllä edelleen työskennellä jossakin terveysalan yrityksessä. En kuitenkaan hoitotyötä tehden vaan mieluisa titteli voisi olla esimerkiksi tiimivetäjä, henkilöstöjohtaja tai asiakaspäällikkö yrityksessä, joka myy terveyspalveluja. Yksi vaihtoehto voisi olla myös olla työskentely yritykselle, joka valmistaa tai markkinoi tuotteita/välineitä terveydenhuoltoalalle. Tai sitten voisin perustaa jonkin oman yrityksen tai auttaa pikkuveljeäni isäni yrityksen hoidossa. Tällä hetkellä eri suuntautumisvaihtoehdoista yrittäjyys onkin juuri se joka minua eniten kiinnostaa. Toki opintojen alettua mieli voi muuttua. Se onkin mielestäni kaupallisella alalla aivan mahtavaa, että työllistymisvaihtoehtoja on niin monia!
Vaikka tradenomeja valmistuukin vuosittain paljon, pidän kuitenkin omaa työllistymisnäkymääni hyvänä. Terveydenhuoltoalan työkokemuksesta on varmasti etua mikäli haluan työllistyä näitä palveluita tarjoavaan yritykseen. Joka tapauksessa nautin uuden opiskelusta suunnattomasti ja malttamattomana odotankin koulun alkua! Samalla haluan kannustaa muita, jotka ovat miettineet alanvaihdosta tai jatkokoulutusta toteuttamaan haaveitaan!
Kommentit
Lähetä kommentti